Hallinto-lehteä on julkaistu 52 vuotta eri ministeriöiden alaisuudessa erityisesti valtion ja kuntien hallintoon liittyvien asioiden ja kehittämishankkeiden erikoislehtenä. Vuodesta 2008 alkaen lehden julkaisijana on toiminut valtiovarainministeriö ja sisällöstä on vastannut toimituspäällikön lisäksi toimituskunta. Lehteä on kustantanut Stellatum Oy.

Uusien viestintäkanavien myötä – erityisesti netissä tapahtuvan viestinnän – Hallinto-lehden tilausten määrä on vuosi vuodelta vähentynyt. Tietoa julkisesta hallinnosta ja sen kehittämisestä haetaan verkosta ja eri toimijoiden omilta verkkosivuilta. Lehden tilauskanta pieneni, vaikka sen sisältöä on pyritty parantamaan ja kehittämään. Lehteä on julkaistu myös verkossa.

Taloudellinen toiminta ja elintason parantaminen perustuvat tuottavuuden kasvuun. Tämä koskee myös julkista sektoria. Yksityisellä sektorilla kasvun hoitaa kilpailu, mutta julkisella sektorilla tarvitaan joku sanomaan, että nyt pitäisi saada aikaan enemmän vähemmällä. Hallinnon kanssa kun kukaan ei kilpaile.

Valtiosihteeri Raimo Sailas valtiovarainministeriöstä uskoo, että ahkeruus ja työnteko sekä asioidenjärkevä hoito pelastavat Euroopan ja Suomen.

”Ismeihin” Sailas ei usko. Populismin hän sulkee tyystin pois hoitomenetelmien listalta.

Valtiovarainministeriön kuntaosastolla on ollut työntäyteinen syksy, sillä osastolla piirtyy Manner-Suomen uusi kuntakartta. Kuntakarttaa piirretään kunnallishallinnon rakenneryhmässä, jonka hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen nimitti syyskuun alussa uudella toimeksiannolla.

Työryhmä tekee hallitusohjelmassa sovitun selvityksen kullekin alueelle tarkoituksenmukaisesta

kunta- ja palvelurakenteesta. Lisäksi kunnallishallinnon rakenneryhmä tekee esityksen kuntauudistuksen kriteereistä ja toteuttamistavasta. Rakenneryhmän esityksen, joka laaditaan myös karttamuotoisena, on tarkoitus valmistua vuoden vaihteessa.

Kuntakartta piirtyy eri näkökulmien kautta. Työssä tarkastellaan palvelutarpeiden kehitystä vuodesta 2010 vuoteen 2030. Tarkasteluun kuuluu muun muassa väestörakenteen ja huoltosuhteen muutos. Lisäksi tarkastellaan kuntatalouden kehitystä sekä sen nykytilannetta että kuntatalouden tulevaa kehitystä vuoteen 2024 saakka. Muita näkökulmia ovat muun muassa yhdyskuntarakenteen ja asumisen kehitys, työssäkäynti ja asiointi sekä palvelujen järjestämisen edellytykset. Lisäksi työssä otetaan huomioon alueiden erityispiirteet, kuten saaristoisuus, harva asutus ja kielelliset erityispiirteet.